Rauman miehen puvun syntyhistoriaa

Rauman Kalevalaiset Naiset ry:n aloitteesta saatiin Raumalle myös miehen puku. Pukutarkistus laitettiin alulle 1989 ja se valmistui vuonna 1997 ja puku esiteltiin raumalaisille 12.10.1997. Rauman seudun naisen puku oli valmistunut alunperin jo 1960-luvulla ja sitä oli uudistettu 1980-luvulla ja sille kaivattiin pariksi myös miehen pukua. Idean äiteinä olivat Aino Pohjanoksa ja Riitta Korhonen.

Pukuasiaan paneuduttiin huolella koko jäsenistön voimin. Ensiksi tutustuttiin kansanpukujen ja kansallispukujen historiaan ja erityisesti oman alueen pukuperinteeseen. Samalla selvitettiin kansallispuvun suunnitteluprosessia ja kustannuksia. Kävi ilmeiseksi, että pukuhankkeen rahoitukseen tarvitaan jokaisen työpanosta. Myyntiartikkeliksi valmistettiin mm. kankaisia kansallispukunukkeja, joilla on yllään Rauman seudun naisen puku tykkimyssyineen ja aitoine raumanpitseineen. Nuken suunnitteli silloinen museonjohtaja Anna Nurmi-Nielsen ja vuonna 1990 Aino Pohjanoksa esitteli valmiin nuken, joita sitten alettiin valmistaa. Ompelutalkoissa kuluivat illat rattoisasti ja samalla oli tilaisuus tarinointiin ja tutustumiseen muiden yhdistysten jäsenten kanssa. Nukketalkoita pidettiin vuosina 1990-1994 parikymmentä kertaa.


Lisäksi rahan keruuseen liitettiin myös ns. Saukon ristin myynti. Hilkka Kuisma oli löytänyt Saukon saaren rannasta pienen ristin ja hän luovutti sen Rauman museon kokoelmiin. Risti tutkittiin Helsingissä ja sen alkuperäksi määriteltiin 1100-luku. Erkki Helkelä teki rististä muotin ja ristiä alettiin valmistaa hopeisena myyntiin. Ristiä on edelleen saatavilla muutama kappale.

Sopivien Rauman seudun miehen puvun esikuvien etsiminen aloitettiin Rauman museon tekstiilikokoelmista vuonna 1991. Tarjolla oli kankaisia pitkiä housuja sekä säämiskäisiä polvihousuja, röijyjä sarasta ja verasta ja liivejä kotikutoisesta villakankaasta ja ostosilkistä, sekä liivejä, joiden edusta oli virkattu punaisesta ja mustasta villalangasta. Muutamasta pukuvaihtoehdosta ommeltiin koekappaleita, joiden avulla ehdolla olleita pukukokonaisuuksia päästiin esittelemään yleisöllekin.

Räätäli Zidenin puku mallina

Lopulta päädyttiin esittämään Suomen Kansallispukuneuvostolle raumalaisen räätäli Zidenin pukua Rauman seudun miehen kansallispuvun lähtökohdaksi. Rauman museoon oli 1900-luvun alussa saatu räätälille kuuluneet sarkaiset jakku ja pitkät housut. Vaatteet olivat n. 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Liivivaihtoehtoja esitettiin useita: sekä ruudullinen villakankainen että etuosaltaan ruudullisesta silkkikankaasta tehty. Liivejä oli Rauman museoon saatu Säkylästä.
Kansallispukuraati käsitteli asiaa 8.11.1995 kokouksessaan ja totesi, että esitetty aineisto käy kansallispuvun esikuva-aineistoksi. Pukuhanketta johtamaan valittiin raadin puheenjohtaja Mariliina Perko.
Pukuhankkeeseen anottiin myös rahaa eri säätiöiltä ja mallipukujen tekijät valittiin. Puvun ompeli Marjo Vainio Helsingistä ja hän valmisti myös ohjeet puvun osiin. Taina Kangas teki puvun kaavat. Paidan kaavat ovat samat kuin Kurun puvun paitakaavat. Puku teetettiin Helsingissä ja siellä ”sovitusnukkena” oli raumalaissyntyinen Olli Nuotio.
Puvun kakkoskappaletta (joka jää tilaajalle, ykköspuku menee kansallispukukeskukselle Jyväskylään) varten oli saatu kerättyä 21000 mk (1998). Nämä rahat saatiin yksityisiltä, yhdistyksiltä ja liikelaitoksilta. Miehen puvun toinen kappale luovutettiin syksyllä 1999 Rauman museon kokoelmiin.

PUVUN OSAT

Housut
Puvun housut ovat muodikkaan pitkälahkeiset. Kansallispukuneuvoston kanta oli, että merihenkisen alueen pukuun kuuluvat pitkät housut. Alkuperäisessä Zidenin puvussa oli polvihousut. Housut on tehty paksusta tummansinisestä sarasta, joka ei juuri jousta ja siksi housujen takapuoli lötköttää. Seisoessa siinä on ylimääräistä tilaa mutta istuessa tila on tarpeen. Housujen etumuksessa ei ole halkiota vaan kapea luukku, joka oli tuon ajan muotia. Housut ovat kokonaan pellavakankaalla vuoratut.

Röijy eli jakku
Pukuun kuuluu lyhyt sarasta valmistettu röijy eli takaa poimutettu jakku. Se on samaa tummansinistä kangasta kuin housut ja on myös kokonaan pellavakankaalla vuoritettu.

Paidat
Pukuun kuuluu kaksi paitaa. Juhlapaita on sama kuin Säkylän puvun paita ja on koristeltu hienoin reikäompelein.
Paita on huomattavan pitkäliepeinen, joka johtunee siitä, että esikuvien aikaan ei käytetty alushousuja ja housut olivat karkeaa sarkaa, niin oli kätevää, että paidassa oli pitkät liepeet, jotka voi tunkea housuihin. Molempien paitojen esikuvat ovat Säkylästä ja kuuluvat Kansallismuseon kokoelmiin. Samantapaisia paitoja löytyy myös Rauman museon kokoelmista. Kuvissa alla juhlapaidan kaunista koristelua.

Liivit
Pukuun kuuluu myös kaksi liiviä. Ns. juhlaliivin etupuoli on ruudullista silkkiä ja sen selkäpuoli on vaaleansinistä puuvillakangasta. Se on tarkoitettu käytettäväksi röijyn kanssa.
Toinen liivi on punamustaruudullista kudottua villakangasta ja se on tehty kokonaan samasta kankaasta ja sitä voi hyvin käyttää ilman röijyäkin. Se soveltuu hyvin vaikka pienten tanhupoikien tai kuorolaisten käyttöön. Molempien liivien malli on sama ja niissä on pystykaulus ja ne napitetaan ylös asti.
Alunperin silkkiliiviin valittua kaunista silkkiä ei enää ole saatavilla ja etsinnässä on korvaava silkkikangas.
Punamustaruutuista liivikangasta löytyy vielä valmiinakin ja siihen on saatavilla myös kudontaohjeet.

Puvun kanssa käytetään silkkihuivia, joka kietaistaan sitomaan kaulus pystyyn. Huivi voi olla punainen, vihreä, valkoinen tai musta ja se voi olla myös kuviollinen.

Lisäksi pukuun kuuluu kovalippainen lippalakki sekä mustat tai tummansiniset sukat ja mustat nyörikengät.

Tekstin lähteinä Anna-Nurmi-Nielsenin kirjoitus Pirta-lehdessä 4/97 sekä Kirsi-Marja Siltavuori-Illmerin kooste Rauman seudun naisen ja miehen puvusta.
Kuvat Pia Ala-Äijälä
Rauman seudun miehen kansallispuvun ohjeita ja kaavoja voi ostaa Rauman Kalevalaiset Naiset ry:n sihteeriltä (ks. sivuston yhteystiedot)